Polion lyhyt oppimäärä:

Polio eli lapsihalvaus

Polio (poliomyelitis) on viruksen aiheuttama sairaus. Valtaosa tartunnoista on oireettomia ja useimmilla tartunnan saaneilla oireet ovat lieviä kuten kuumetta, kurkkukipua ja huonovointisuutta. Vakavampia oireita kuten halvausta tai aivokalvontulehdusta esiintyy noin yhdellä prosentilla tartunnan saaneista. Halvaukseen sairastuneilla kuolleisuus on n. 5–10 %; puolet halvaukseen sairastuneista toipuu kokonaan ja lopuilla esiintyy pysyviä haittoja. Halvausoireita tartunnan saaneista arvioidaan esiintyvän yhdellä neljästäsadasta. Aikoinaan käytetty nimi "lapsihalvaus" tulee siitä, että tauti tarttuu noin 600 kertaa todennäköisemmin lapsiin kuin aikuisiin, joskin aikuisilla tauti on vakavampi.

Poliovirus

Sairauden aiheuttaa kehoon ruoansulatusjärjestelmän kautta tunkeutunut poliovirus. Sairaus saattaa levitä verenkiertoon ja keskushermostoon aiheuttaen lihasheikkoutta ja vakavimmassa tapauksessa halvauksen.
Polio leviää ulosteen ja ilmassa olevien hiukkasten avulla. Poliotartunnan saaneet pienet lapset selviävät sairaudesta todennäköisimmin lievin oirein ja saattavat saada immuniteetin sairautta vastaan. Polion itämisaika on 7-18 vrk, ja tartunnan jälkeen virusta esiintyy potilaiden eritteissä. Poliovirus etsiytyy keskushermoston motorisiin hermoihin, jotka sijaitsevat selkäytimen ja ydinjatkoksen harmaassa aineessa.

Taudin kulku

Noin 90% tartuntatapauksista poliovirus ei aiheuta minkäänlaisia oireita. Potilas ei edes tiedä saaneensa tartunnan, mutta hänen eritteissään kuitenkin on viruksia läsnä.

Vajaalla 10 %:lla tartuntatapauksista tauti aiheuttaa lievän flunssan tapaisen tilan, johon sisältyy kuumeilua, väsymystä, lihasheikkoutta ja yleisiä vilustumisen oireita. Tätä tilaa on ilman laboratoriokokeita lähes mahdotonta erottaa tavanomaisesta flunssasta.

Tartuntatapauksista 4%-5% kehittyy ei-halvaukselliseksi polioksi. Heillä tauti muistuttaa vakavaa influenssaa, johon liittyy korkea kuume, oksentelua, ripulointia, väsymystä, lihasoireita ja vatsaoireita. Tauti menee ohi noin 2-7 vuorokaudessa. Virus on aiheuttanut taudin, mutta elimistön immuunijärjestelmä on saanut siitä nopeasti yliotteen, ja tauti paranee ilman halvausoireita.

Usein tauti kuitenkin pahenee. Noin 0,25% (0,1% lapsilla, 1,3% aikuisilla) tartunnoista seurauksena on halvaannuttava (paralyyttinen) polio. Virus lisääntyy nopeammin kuin immuunijärjestelmä kykenee tuottamaan vasta-aineita, ja virus tuhoaa selkäytimen etusarven motorisia hermosoluja.

Tautiin liittyy useimmiten hyvin korkea, yli 40 °C kuume, joka voi kestää viisikin vuorokautta. Taudin akuutti vaihe voi kestää noin kolme viikkoa. Seurauksena on hermosoluston tuhoutuminen ja niihin liittyvien vartalon ja raajojen lihasten halvaantuminen.

Halvausoireet

Polion halvaannuttamat raajat jäävät veltoiksi, mutta niissä säilyy tunto. Noin 79% halvaannuttavista poliotapauksista (noin 0,2% kaikista) halvaukset rajoittuvat raajoihin, yleensä alaraajoihin. Mahdollista on myös vatsalihasten tai selkälihasten halvaantuminen. Noin 50% paralyyttisistä poliotapauksista halvausoireet paranevat noin puolessa vuodessa terveinä säilyneiden hermosolujen kasvattaessa uusia versoja lihaksiin ja korvatessa tuhoutuneet hermosolut. Paraneminen voi jatkua aina kahteen vuoteen asti.

Mikäli potilaalla ei ole ollut minkäänlaista luontaista vastustuskykyä poliota vastaan, polio voi levitä selkäytimestä ydinjatkokseen ja aivoihin. Tällöin seurauksena on hengitystä, nielemistä ja kasvojen lihaksia käyttävien hermojen tuhoutuminen ja halvaantuminen. Nämä bulbaarioireet ovat erittäin vakavia, sillä hengityselimistön halvaantuminen johtaa kuolemaan. Bulbaarioireita esiintyy noin 19% kaikista paralyyttisistä poliotapauksista, ja ennen ylipainehengityslaitteen käyttöönottoa 25%-75% heistä kuoli. Ylipainehengityslaitteilla kuolleisuus saatiin laskemaan noin 15% tienoille. Noin 2% tapauksista halvausoireet rajoittuvat vain bulbaarioireisiin.
Vaikka noin 20% halvauksellisista poliotapauksista pallea ja muut hengityslihakset halvaantuvat ja heidän hoidossaan joudutaan turvautumaan hengityslaitteeseen, vain noin joka tuhannennelle paralyyttiselle poliopotilaalle hengityshalvaus jää pysyväksi.

Miehillä kuolleisuus on suurempaa kuin naisilla, mutta henkiin jääneistä miehet paranevat usein työkykyisiksi. Paralyyttisistä poliotapauksista kaikkiaan
• noin 5 -10% kuolee taudin akuutissa vaiheessa
• noin 50% paranee täysin
• noin 25% paranee osittain
• noin 15% halvaus jää pysyväksi

Hoito

Koska polio on virustauti, taudin akuuttia vaihetta ei voida hoitaa. Samoin koska hermosolut eivät uusiudu, tuhoutuneita hermosoluja ei voida korvata. Tulevaisuudessa halvausoireita ehkä voidaan hoitaa kantasoluhoidoilla, mutta hoidon painopiste on ennaltaehkäisyssä ja rokotuksissa.

Halvauspotilaan hoitoon voidaan ryhtyä välittömästi taudin akuutin vaiheen väistyttyä. Ensisijalla on fysioterapia. Mikäli kyseessä on hengityselimistön halvaus, hoitoon voidaan ryhtyä kun potilas kykenee itse hengittämään, yleensä noin 2-6 kk jälkeen.

Australialainen sairaanhoitaja Elizabeth Kenny (1880-1952) hoiti poliota fysioterapian keinoin ennen rokotteen keksimistä. Häntä pidetään poliopotilaiden fysioterapian uranuurtajana. Terapian tarkoituksena on saada terveinä säilyneet hermot kasvattamaan uusia versoja ja saattamaan lihakset jälleen toimintakuntoon, ja toisaalta estää lihasten surkastuminen.Ennuste on yleensä hyvä, ja useimmat potilaat paranevat noin puolessa vuodessa. Mikäli halvaus kestää yli vuoden, halvaus on todennäköisesti jäänyt pysyväksi.

Useimmat poliosta selvinneet kykenevät elämään täysin normaalia elämää ilman minkäänlaisia ongelmia. Mikäli halvausoireet jäävät pysyviksi, ne yleensä esiintyvät alaraajoissa tai toisella puolella kehoa. Neliraaja- tai hengityshalvaus esiintyy noin 1:1 000 tapauksessa halvauksellisista poliotapauksista.

Polion myöhäisoireet

Eräissä tapauksissa polion sairastaneet voivat saada uudelleen oireita vuosikymmeniä tartunnan jälkeen. Tätä kutsutaan polion myöhäisoireiksi. Yleisimmät oireet ovat uupumus, lihasheikkous sekä lihas- ja nivelkivut. Arviot oireyhtymän yleisyydestä vaihtelevat suuresti (26 – 80%).
Myöhäisoireiden synty ei tällä hetkellä ole täysin selvillä, mutta syyksi oletetaan hermoston luontainen kuluminen ja "ylirasitettujen" hermojen väsyminen ja loppuun palaminen. Ainoa hoito polion myöhäisoireisiin on lepo ja lihaksiston ylirasittamisen välttäminen.

Lähteet:
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Polio ja polion myöhäisoireyhtymä, 2005
Duodecim, 2005


-ylös-

-takaisin-