Kalium: elimistön rakennuspalikka

Kaliumia tarvitaan lihaksiston ja hermoston normaaliin toimintaan.

Polion jälkitilassa hermosolujen toiminta on heikentynyt ja niiden ison koon takia ravintoaineiden pääsy hermosoluun on tavallista vaikeampaa. Koska kalium ylläpitää elimistön sähköisiä ilmiöitä kuten hermoimpulsseja, on sen saannista pidettävä huolta.

Kalium toimii solujen sisällä säädellen muun muassa hermoimpulsseja, lihassupistuksia sekä kalsiumin aineenvaihduntaa. Kalium toimii myös verisuonten sisäisenä antioksidanttina.

Kalium säätelee yhdessä natriumin kanssa kehon neste- ja elektrolyyttitasapainoa ja mahdollistaa ravintoaineiden liikkumisen solussa ja kuona-aineiden tehokkaan poistamisen.

Tarvitsemme kaliumia, jotta lihaksemme toimisivat hyvin, sydämemme pysyy rytmissä, verenpaineemme kohtuullisissa luvuissa. Tehokas ravintoaineiden hyödyntäminen ja hermoimpulssien muodostaminen tarvitsevat riittävästi kaliumia.

Kalium edistää hormonien eritystä, auttaa munuaisia puhdistamaan myrkyt verestä, ehkäisee naistentauteja stimuloimalla sisäeritysrauhasten toimintaa ja vaikuttaa suotuisasti koko hermoston toimintaan. Kalium auttaa myös torjumaan natriumin haitallista vaikutusta verenpaineeseen.

Kaliumin maksimipitoisuus löytyy lihaksista. Sen riittävä määrä on tarpeellista lihasten toiminnalle ja sitä kautta lihasten vahvistamiseen. Kalium edistää myös rasvan muuntamista energiaksi.

Tarkemmin tarkasteltuna kaliumin vaikutus elimistön tärkeimmässä entsyymijärjestelmässä, ionipumpussa, on ylläpitää elimistön sähköisiä ilmiöitä. Ionipumppumekanismit ovat aina yksilöllisiä ja niihin vaikuttaa myös perimämme. Käytännössä perimämme siis vaikuttaa siihen kuinka hyvin siedämme suolaa.

Kaliumilla pidetään tärkeänä verisuonten sisäisenä antioksidanttina. Se lisää verisuonia laajentavan säätelyaineen, typpioksidin, muodostusta. Kaliumin puutteessa ei välttämättä vapaudu riittävästi insuliinia, jolloin sokerin muuttuminen energiaksi häiriintyy. Kaliumilla on vaikutusta lämmönsäätelyjärjestelmään.

Magnesium yhteistyössä

Magnesiumilla on keskeinen merkitys kaliumaineenvaihdunnassa. Aikaisemmin tekstissä mainittu Ionipumppu tarvitsee toimiakseen kaliumin lisäksi magnesiumia. Magnesiumin riittävä saanti tukee kaliumin toimintaa.

Kun ajatellaan lihasten toimintaa, niin jo lihassupistus itsessään vaatii magnesiumia toimiakseen normaalisti. Magnesium vaikuttaa eri mekanismeilla myös immuniteettia parantaviin soluihin, esimerkiksi valkosolujen tuotantoon.

Postpoliota ajatellen myös magnesiumin merkitys on tärkeä, koska hermoston ja lihaksen liitoskohdissa, synapseissa, tarvitaan magnesiumia. Magnesiumin vaikutuksesta asetyylikoliinia, eli hermosolujen välittäjäainetta vapautuu tarpeeksi motorisista hermopäätteistä. Magnesium helpottaa lihasten työskentelyä. Magnesiumin puute taas saattaa aiheuttaa lihasnykäyksiä, kouristuksia, vapinaa, lihasten väsymistä ja lihasheikkoutta.

Hypokalemia

Liian suuret tai pienet veren kaliumpitoisuudet altistavat lihasheikkoudelle sekä voivat aiheuttaa häiriöitä sydämen toiminnassa. Esimerkiksi pitkittynyt ripuli tai oksentelu, nesteenpoistolääkkeet ja kuumuuden aiheuttama nestehukka voivat saada kaliumtasapainon heilahtamaan rajusti. Kaliumia voidaan mitata verikokeella. Kaliumpitoisuuden säätely veressä tapahtuu munuaisten kautta.

Viitearvot:

S -K:  3,6 – 5,0 mmol/l

P -K:  3,5 – 4,8 mmol/l

Hypokalemiana voidaan pitää tilaa, jossa kaliumia on alle 3.4 millimoolia litrassa veriseerumia, tila voi olla täysin oireeton.

Vakavan hypokalemian, jossa kaliumpitoisuus seerumissa on alle 2.5 mmol/l, oireina voi olla lihasheikkous, krampit, ummetus, rytmihäiriö, lihaskudoksen äkillinen vaurio, sydänhalvaus tai hengityskatko.

Alentuneen kaliumtason ilmenemisiä ovat ummetus, lihasheikkous, rytmihäiriöt, väsymys, munuaisten puutteellinen toiminta, munuais- ja virtsakivet, turvotus, nesteen kertyminen, levottomat jalat ja ihon tai raajojen pistely.

Kaliumin lähteet

Lähes kaikki elintarvikkeet sisältävät kaliumia. Suurin osa ravinnosta saatavasta kaliumista imeytyy elimistöön. Elimistömme säätelee kaliumpitoisuuksia itse ja ylimääräinen kalium poistuu elimistöstämme munuaisten toimesta virtsan mukana tai hikoiltaessa.

Elintarvikkeet, jotka sisältävät kaliumia:

maitotuotteet, täysjyvätuotteet, soija, pavut, pähkinät, tomaatti, peruna, tomaatti, banaani, aprikoosi, sitruuna, punajuuri, palkokasvit, kuivatut hedelmät.

Magnesiumin lähteitä: täysjyvätuotteet, kasvikset, liha, palkokasvit, vihreät lehtivihannekset, peruna, äyriäiset, kala, tumma suklaa.