Muuntunut poliovirus ja 
kroonisesti poliovirusta levittävä ihminen

Villin polioviruksen ja sen aiheuttaman taudin vähitellen hävitessä on uudeksi uhkakuvaksi noussut elävästä poliorokotteesta (OPV) peräisin oleva, pitkään ihmisen suolistossa lisääntynyt VDPV-kanta (VDPV= vaccine derived poliovirus). VDPV-kantoja tunnetaan kaikista kolmesta polion serotyypistä. Poliovirus luokitellaan VDPV:ksi, kun sen perimä (rakenneproteiinin VP1 nukleotidisekvenssi) eroaa OPV rokotteessa olevasta Sabin-viruksesta 1% tai enemmän (serotyypit 1 ja 3) ja 0.6 % tai enemmän (serotyyppi 2). Huomattakoon, että 1% ero polioviruksen perimässä syntyy kun rokotevirus (Sabin) on lisääntynyt noin 1 vuoden ihmisen suolistossa.

Eläviä taudinaiheuttamiskyvyltään heikennettyjä Sabin viruksia (serotyypit 1, 2 ja 3) sisältävän OPV-rokotuksen (so. sokeripalarokote) jälkeen virus normaalisti lisääntyy ihmisen suolistossa useita viikkoja, jopa kuukausia. Immuunipuutoksista kärsivillä potilailla viruksen eritys ulosteeseen voi jatkua huomattavasti normaalia pidempään, joskus jopa vuosia, vuosikymmeniä tai koko loppuelämän ajan. Tällöin puhutaan pitkittyneestä tai kroonisesta polioviruksen erityksestä. Pitkään suolistossa lisääntyessään rokoteviruksen perimään kerääntyy muutoksia ja vähitellen em. muutosten seurauksena sen kyky aiheuttaa halvausoireista tautia palautuu.

Jos henkilön tiedetään olevan immuunipuutteinen, hänelle ei anneta eläviä viruksia sisältävää OPV-rokotetta. Toisinaan immuunipuutos voi olla sen verran lievä, ettei tautia ole diagnosoitu ennen rokotuksen antamista. Immuunipuutteinen henkilö voi saada poliovirustartunnan myös muilta OPV-rokotetuilta henkilöiltä. Tähän mennessä maailmassa on tunnistettu hieman yli 40 immuunipuutteista kroonisesti poliovirusta erittävää ihmistä (1). Osalla heistä eritys on loppunut spontaanisti, osa heistä on jo kuollut. Useimmat tunnistetuista immuunipuutteisista pitkäaikaisista erittäjistä on löydetty ns. korkean elintason maista, kuten Yhdysvalloista, Englannista, Saksasta, Italiasta ja Japanista. Vaikka krooniseen polioviruseritykseen on liitetty useita erilaisia immuunipuutoksia, yleisin potilailta todettu immuunipuutostauti on hypogammaglobulinemia. Sen esiintyvyys on suurin kaukasialaisessa väestössä, siis Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa (2)

Merja Roivainen
laboratorionjohtaja
Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Viitteet
1.Wringe A, Fine PE, Sutter RW ym. Estimating the extent of vaccine-derived poliovirus infection. PLoS One 2008;3:e3433. Epub 2008 Oct 29.
2.Minor P. Vaccine-derived poliovirus (VDPV): Impact on poliomyelitis eradication. Vaccine 2009;27:2649–52.y